Eilen kävimme pitkästä aikaa Jatsin kanssa agility treeneissä, kun ei niitä pentuja nyt sitten ole tulossa. Ihan hyvin meni, vaikka Jatsi tuntui olevan ihan omissa maailmoissaan. Mahtaa olla vähän valeraskaana neitokainen.

Eiköhän se siitä mene ohi, kun keksitään kaikenlaista puuhaa ja muuta ajateltavaa.

Tänään käytin tyttöjä metsässä juoksemassa. Oli todella kiva ulkoilla hienossa säässä ja koiratkin nauttivat juoksemisesta, kunnes jostain ilmestyi joku ihme häiskä. Koirat tietysti haukkuivat tulijan ja oltaisiin jatkettu matkaa syvemmälle metsään niin kuin yleensä teemme, mutta tämäpä vanhempi mies henkilö alkoi riehumaan nyrkit pystyssä koiria kohti. Samalla tämä ihminen huuteli vihaisena lyövänsä näitä elukoita ja aukoi turpaansa muutenkin..

Jatsihan tietysti villiintyi ja haukkui häiskän ihan pystyyn, lähelle ei sekään uskaltanut mennä. Siru kävi vain haistelemassa (silloin todellakin pelotti, että nyrkki heilahtaa mummelia kohti), Missi meni omia menojaan kulkijaa noteeraamatta ja Unni pysyi minun rinnalla tapahtumia ihmettelemässä. Tottahan koirien omistajakin hiiltyi ihan vähän..

Saa kiittää ukko onneaan, että nämä meidän koirat eivät todellakaan ole vihaisia, eivätkä käy päälle tällaisessakaan tilanteessa (omistajasta en niinkään menisi takuuseen :D).

Yleensä olen käyttänyt koiria juoksemassa eri metsässä, kun täällä käy niin moni koirineen. Täytyy ilmeisesti pysyä edelleen siellä toisessa paikassa, niin ei tule samainen mies henkilö vastaan ja pilaa huonolla käytöksellään muuten niin hienoa päivää..

Tässä kuvia metsälenkiltä, Unni tietysti osui kameran eteen usein. :)